MUUTOSTEN SYKSY

Syksy on alkanut hyvin eri tavoin kuin viime vuosina. Valmistuin kesäkuussa maisteriksi, jonka vuoksi tänä syksynä en olekaan palannut enää takaisin yliopistolle syksyn saapuessa vaan edessä on ollut ihan uudet haasteet. Jollakin tavalla yliopistolle paluuta vielä odottaa, koska niin olen tehnyt jo usean vuoden ajan, kunnes aina muistaa, että niin ei enää tapahdukaan.

Samaan aikaan olo tuntuu onnelliselta ja odottavalta, sillä tästä on alkanut ihan uusi elämänvaihe. Kuitenkin yliopiston päättyminen on myös ollut omalla tavallaan haikeaa, sillä opiskeluaika on ollut ainutlaatuista aikaa, johon on liittynyt tietyt vastuut, mutta myös tietynlainen vapaus, kun on saanut edetä opinnoissa omien mieltymysten sekä aikataulujen suhteen. On ollut mahdollisuus tavata ystäviä myös päivisin ja siirtää opiskeluja seuraavalle päivälle, jos siltä on tuntunut ja tehdä opintoja vain omaa oppimista sekä kehittymistä varten. On voinut keskittyä enemmän niihin asioihin jotka kiinnostavat ja tehdä vähemmän niitä kursseja, jotka eivät ole niin innostavia.

Opiskelijaelämästä kaipaan myös sitä, kun menee yliopistolle tai kirjastolle ja tapaa aina tuttuja sekä ystäviä, sellasiakin joita ei tunne niin hyvin, että näkisi vapaa-ajalla, mutta joiden kanssa käydyt keskustellut saattavat olla hyvinkin innostavia ja joista jää aina hyvä mieli. Haikealta tuntuu myös se, että tapahtumat sekä yliopiston muu toiminta on jäänyt taakse. Tilanteet, joista on jäänyt paljon hyviä muistoja ja ihmisiä omaan elämääni.

Vaikka yliopiston loppuminen on tuonut mukanaan haikeita fiiliksiä, se tuntuu samalla myös hienolta, että on saavuttanut jotain, saanut tutkinnon ja on mahdollisuus siirtyä uuteen vaiheeseen elämässä. Uusi työ ompelijana tuntuu innostavalta, hurjan erilaiselta kuin opiskelu ja ajatus siitä, että voi tehdä työkseen sellaista mistä nauttii, tuntuu hyvältä. Jo muutaman ensimmäisen kuukauden aikana olen oppinut hurjasti uutta niin ompelusta, työelämästä, yrittäjyydestä kuin tilaustöiden tekemisestäkin. Pidän siitä, että työ on monipuolista, minulla on mahdollisuus oppia paljon uutta ja mitä ikinä sitten teenkään tulevaisuudessa työurallani, niin tästä työkokemuksesta on varmasti hyötyä.

Yliopiston päättyminen on myös tuonut uusia mahdollisuuksia, sillä nyt on tilaisuus kehittää omaa osaamista ja tavoitella työelämässä niitä aisoita, joita haluaa saavuttaa. Miettiä millaisen tulevaisuuden haluaa itselleen rakentaa, missä elää ja missä asioissa kehittyä. Työelämä on tuonut myös selkeämmän rajan työn ja vapaa-ajan välille. Vaikka olenkin luonteeltani hieman murehtija ja mietin myös usein vapaa-ajalla työasioita, on siinä selkeä ero opiskeluun. Opiskellessa myös vapaa-ajalla oli usein sellainen olo, että tekemättömät asiat pyörivät mielessä ja kaikkea tehtävää ei ollut aikataulutettu niin tarkoin. Nyt työelämässä ei ole samanlaista painetta vapaa-ajalla siitä, että jotain täytyisi tehdä, sillä tekemiselle on varattu se työaika ja vapaalla ei ole samanlaista velvollisuutta tehdä tiettyjä asioita.

Odotan innolla, mitä syksy ja vasta alkanut työelämä vielä tuo tullessaan!

LUONTORETKELLÄ

Kesän aikana on tullut vietettyä paljon aikaa metsässä ja muutenkin lähellä luontoa. Olemme olleet teltassa yötä useampaankin kertaan ja myös tehty päiväretkiä luontopoluille sekä laavuille. Lisäksi suurin osa viikottaisista lenkeistäkin tulee nykyään tehtyä järvi- tai metsämaisemissa.

Mielestänin on ihanaa, että kaupunkiasumisen ei tarvitse tarkoittaa jatkuvaa liikenteen melua, kiirettä ja kaukaisuuteen jatkuvia kerrostalorivejä. Se voi tarkoittaa myös kerrostaloasumista omalla terassilla, rauhallista ympäristöä, luonnonläheisyyttä ja samaan aikaan helposti ja nopeasti taittuvaa matkaa Helsingin keskustaan, niin halutessaan. Pidän siitä että täältä löytyy kaikki palvelut, mitä voi ajatella tarvitsevansa, mutta samalla ihan talon nurkalta lähtee lountopolku metsään, jossa voi käydä poimimassa marjoja, liikkua ja kuunnella lintujen laulua, nähdä jopa peurojakin.

Uutena kokemuksena oli viikko sitten vietetty yö tentsilessä, puiden välissä roikkuvassa teltassa. Tentsileen kiivettiin pieniä narutikkaita pitkin ja teltan reunalla istuen pystyi katselemaan metsämaisemaa hieman korkeammalta. Tentsile kenui hieman jos sisällä liikkui, mutta illan kova tuuli ei sitä onneksi liikuttanut. Tentsile tuntui kuitenkin ihan vakaalta, eikä tarvinnut pelätä tippuvansa maahan keskellä yötä. Pidin tentsilessä nukkumisesta jopa enemmän kuin tavallisessa teltassa nukkumisesta, sillä selän alla ei ollut yhtään käpyä tai juurakkoa painamassa ja olihan se nyt uutta ja erilaista nukkua ilmassa.

Kummasti metsässä vietetyn yön ja päivien jälkeen taas osaa entistä enemmän arvostaa niitä oman kodin mukavuuksia, kuten suihkua, lämmintä ja kuivaa kotia sekä omaa sänkyä. Mieli on virkistynyt ja tuntuu rentoutuneelta sekä hieman onnellisemmalta. Vaikka nautinkin suuresti metsässä oleilusta sekä retkeilystä on niiden jälkeen aina myös mukavaa palata kotiin, lämmittää sauna ja keittää kuppi lämmintä teetä.

Ihanaa sunnuntaita!