ARKIRUOKIEN YKKÖNEN; VEGAANINEN MAKARONILAATIKKO

Välillä multa kysytään, että miten vegaanista makaronilaatikkoa tehdään ja onko se oikeasti hyvää. Meillä tää resepti on ahkerassa käytössä arjessa, ja poikaystäväni joka ei aiemmin tykännyt lihamakaronilaatikosta, on sitä mieltä että tää on yks parhaista arkiruuista. Eli kannattaa todellakin kokeilla.

Tarvitset:

500g makaronia

3 dl soijarouhetta

yksi sipuli

1 l kauramaitoa

korppuajouhoja

suolaa

mustapippuria

paprikamaustetta

Keitä makaronit. Kuori ja pilko sipuli. Kuullota sitä hetki pannulla öljyn kera. Kun sipuli alkaa hieman ruskistumaan lisää soijarouhe. Tässä vaiheessa kannattaa lisätä pannulle myös runsaasti öljyä ja hieman vettä, niin että soijarouhe hieman pehmenee, mutta ei liikaa. Sekoita mausteita oman maun mukaan soijarouheseoksen sekaan. Seosta voi ja kannattaakin maistaa jotta saat toivotun lopputuloksen. Seos voi olla hieman toivottua mausteisempaa, sillä kun lisääät sekaan makronit, maku tasoittuu.

Kun makaronit on keittyneet ja soijarouhe paistunut, kaada ne ölyllä voideltuun vuokaan ja sekoita. Kaada seoksen päälle kauramaito ja ripottele lopuksi päälle korppujauhojoa. Korppujauhot tekevät kivan pinnan laatikolle.

Paista makaronilaatikkoa 225 asteessa 50 minuuttia.

Ohje on yksikertaisuudessaan hyvin helppo ja laatikko hyytyy hyvin uunissa paistoajan ollessa tarpeeksi pitkä. Toki paistoajan vuoksi ruokaa kannattaa alkaa tekemään jo hieman ennen kuin pahin nälkä yllättää.

Johanna


IHANA KEVÄT

Viime aikoina on tuntunut jo ihan keväältä. Aurinko on paistanut lämpimästi ja sen myötä mielikin on tuntunut hiukan pirteämmältä ja iloisemmalta. Just nyt on tuntunut erityisen hyvältä asua Helsingissä. Kevät tulee vähän aikaisemmin ja on ihanaa, kun ihmiset ovat tulleet kaduille ulos kodeistaan ihailemaan aurinkoa ja kaunista Helsinkiä. Viime viikonloppuna kävelimme poikaystäväni kanssa Kallion katuja ja Hakaniemen rantaa pitkin, imin fiilistä ja valoa itseeni. Tuntui hyvältä olla juuri siinä vatsa täynnä Sandron brunssin antimia auringon kutittaessa kasvoja.

Syitä siihen, että Helsinki on tuntunut viime aikoina kivalta, on varmasti monia kuten ystävät, opiskelut, harjoittelu sekä reilun viikon päästä ensi-iltansa saava speksi. Pääsin harjoitteluun paikkaan, josta olen tällähetkellä melko innoissani, sillä pääsen tekemään oikeasti niitä juttuja, jotka minua kiinnostavat ja joista haaveilen tulevaisuudessa. Kerron tästä projektista varmasti vielä lisää myöhemmin, kun harjoittelu etenee. Koko kevät ollaan tehty tiiviisti vaatteita speksiä varten ja melkein kaikki alkaakin olla jo valmista reilun viikon päästä koittavaa ensi-iltaa varten. Enää muutamia juttuja puuttuu. Taas kerran speksi on ollut hyvin opettava projekti, etenkin kun olen itse ollut vastuussa tiimin toiminnasta ja siitä, että vaatteet oikeasti valmistuvat ajallaan. Samalla tämä on ollut innostavaa, mutta vienyt myös paljon energiaa. Uskomatonta, että esitysviikko koittaa ihan pian ja pääsemme näkemään kaikki tekemämme vaatteet ja koko kokonaisuuden lavalla.

Vaikka tuntuukin, että harjoittelu sekä speksi ovat vieneet paljon aikaa sekä ovat olleet usein päällimäisenä mielessä on aikaa välillä jäänyt myös tehdä töitä sekä nähdä ystäviä. Alkuviikosta matkustin kummityttöni syntymäpäiville ja samalla näimme tyttöporukalla, joka meillä on ollut yläasteelta asti. Oli ihanaa nähdä kummitytön kasvaneen ja kehittyneen joulusta, jolloin hänet viimes näin, sekä oli ihanaa nähdä myös ystäviä pitkästä aikaa, jutella, syödä ja viettää aikaa yhdessä.

Ihanaa kevättä!

Johanna