VILLA DORIA PAMPHILJ, ROME

Yksi ilta suunniteltiin seuraavan päivän ohjelmaa ja mietittiin, että mihin puistoon voitaisiin mennä, kun ei vielä oltu missään pistossa käyty täällä Roomassa. Katsoin karttaa ja kysyin poikaystävältäni, että mikä paikka tämä on. Kartassa näkyi suuri vihreä alue, mitä ilmeisimmin joku puisto. Pienen selvittelyn jälkeen ilmeni, että kyseessä on Rooman suurin puisto, jossa sijaitsee Pamphiljin suvun aikoinaan ostama kartano. Paikka on säilynyt melko hyvin piilossa turisteilta, sillä siitä ei juurikaan mainita turistioppaissa. Paikanpäällä saimmekin huomata, että suurin osa muusta väestä, ketä puistossa liikkui oli nimenomaan paikallisia.

Puistossa olevat puut olivat valtavia, monta kymmentä metriä korkeita
Välillä sitä tuntee itsensä hyvin pieneksi isojen muurien ja rakennuksien rinnalla

Suuriosa puiston nurmikosta ja muista pienistä kasveista oli palanut auringossa korkean lämpötilan vuoksi, mutta Pamphiljin kartanon edessä olevaa puutarhaa kasteltiin päivittäin, jolloin se pysyi kauniina. Itse rakennus oli myös todella kaunis.

Puistossa, kuten muutenkin Roomassa oli paljon mitä kauniimpia suihkulähteitä

Yhden suihkulähteen luota laskeutui joki, joka päättyi lopulta lampeen. Joki ja lampi olivat täynnä kilpikonnia, 

Puisto oli yksi kivoimmista paikoista, missä kävimme Rooman reissullamme. Puistoa olisi riittänyt vielä käveltäväksi vaikka kuinka pitkästi ja näimmekin siitä vain pienen osan sen valtavan koon vuoksi. Välillä istuttiinkin penkille katselemaan lampea, syömään eväitä ja nauttimaan lämmöstä.

-Johanna

ROOMA KUVINA

Piazza San Pietro

Fontana di trevi
Tiber-joki ja Castel Sant` Angelo

Colosseum

Vittorio Emanuel 2. muistomerkki

Rooma oli kaunis, vaikuttava ja niin erilainen kuin Suomi. Kulttuuri on erilainen, arkkitehtuuri on erilaista, valtavia historiallisia rakennuksia on säilynyt vuosituhansien ajan ja lämpötila kohosi välillä päivisin melkeen 40 asteeseen. Kuultiin, että meidän vierailua edeltävällä viikolla lämpöä oli ollut vielä enemmän, joten päästiin ”helpolla”. Nautin kyllä lämmöstä täysin siemauksin, etenkin kun se kesä ja lämpö ei varsinaisesti koskaan saapunut tänne Suomeen asti. Viikko Roomassa meni todella nopeasti, mutta päivät oli melko toiminnan täyteisiä, kun mentiin ees taas Rooman katuja. Joka päivä kävelykilometrejä kertyi reilusti yli kymmenen, välillä varmaan lähemmäs kahtakymmentä, kun suunnistettiin paikasta toiseen. Parikin kertaa sattui niin, että oltiin kävelty koko päivä ja päätettiin lähtä hotellille vähän lepäämään, kun katsottiin kartasta reittiä, huomattiin että matkaa on vielä jäljellä se 3km vaikka oltiinkin jo kävelty jonkin matkaa hotellille päin. Välillä mentiin päivissä sekaisin, että mikä päivä milloinkin oli menossa ja yhtäkkiä huomattiin, että olikin aika palata kotiin. Loma taisi silloin tehdä tehtävänsä.

-Johanna