Jo muutaman viime viikon ajan on saanut seurailla lehtien kellastumista ja syksyn saapumista. Illat pimenevät ja on aika sytytellä kynttilöitä ja muuta tunnnelmavalaistusta. Mielestäni syksyssä parasta on sen tunnelma, syksyn tuntu kun astut aamulla ulos ovesta, kaunis ruska ja arkeen paluu. Kesä menee aina enemmän tai vähemmän rutiineista poiketen, kun ei teekään joka päivä niitä tavanomaisia juttuja. Opiskelu muuttuu töiksi ja lomailuksi, joka on myös ihanaa, mutta kesän jälkeen on myös mukavaa palata arkeen.
Tänä syksynä olen viettänyt enemmän aikaa kotona kuin pariin viime vuoteen. Jo opiskelujen vuoksi, kun nyt syksyllä aloittamani psykologian sivuaineopinnot ovat vaatineet enemmän itsenäistä opiskelua kuin käsityönopiskelu. Olen istunut tunteja kotona koneen ääressä kuunnellen nettiluentoja ja lukien psykologian kirjallisuutta. Tätäkö suurimman osan opiskelijoista opiskelu on? Käsityönopiskelussa on niin paljon enemmän kyse itse tekemisestä ja tekemisen kautta oppimisesta. Onneksi minulla on kuitenkin yksi käsityönkurssi psykologian lisäksi, elämä pysyy tasapainossa.
