Tekijä: Johanna

SYKSYN VÄRIT

Syksy on mennyt eteenpäin vauhdilla ja tuntuu, että viikot vilahtavat ohi hetkessä. On ollut useita innostavia työprojekteja, läheisten kanssa vietettyjä hetkiä ja ulkona liikkumista. Ensimmäiset kuvat ovat lähijärveltä, jossa tulee lenkkeiltyä viikoittain. Niin kaunista!

Mun työmatkojen ilona on ollut kauniit auringonlaskut ja nousut, sekä useana aamuna pelloilla hyppelevät peurat! Tulee aina niin hyvä mieli, niitä katsellessa!

Tehtiin viikonlopun mittainen reissu Tuuriin ystävien kanssa. Oli tosi kivaa ja rentouttavaa käydä välillä uusissa maisemissa, syödä ulkona ja viettää aikaa ystävien kanssa.

Tein myös pidennetyn viikonloppureissun vanhempien luokse, johon yhdistyi samalla myös yhdet babyshowerit sekä yhteisen ajan viettäminen kouluaikaisten ystävien kanssa. Kun asutaan kaikki eri puolilla Suomea, on ihan parasta kun päästään kaikki kokontumaan yhteen edes muutaman kerran vuodessa! Vanhempien kanssa käytiin retkeilemässä ja ihailemassa viimeisiä ruskan värittämiä puita.

Tänä syksynä on ollut kivaa, kun on töiden kautta saanut syyn pukeutua kivoihin vaatteisiin useammin, kuin keväällä kun kirjoitin gradua kotona. Erityisesti käytössä ovat olleet kaikki mekot ja hameet!

Syksyn aikana on ollut useita kauniita auringonlaskuja. Näihin maisemiin en varmaan kyllästy koskaan!

Käytiin testaamassa Kruununhaan uusi vegaaninen ravintola. Ruoka oli tosi hyvää! Tehtiin muutama päivä sitten ensimmäiset joulutortut ja glögit tälle vuodelle!

MUUTOSTEN AIKA

Syksy on alkanut hyvin eri tavoin kuin viime vuosina. Valmistuin kesäkuussa maisteriksi, jonka vuoksi tänä syksynä en olekaan palannut enää takaisin yliopistolle syksyn saapuessa vaan edessä on ollut ihan uudet haasteet. Jollakin tavalla yliopistolle paluuta vielä odottaa, koska niin olen tehnyt jo usean vuoden ajan, kunnes aina muistaa, että niin ei enää tapahdukaan.

Samaan aikaan olo tuntuu onnelliselta ja odottavalta, sillä tästä on alkanut ihan uusi elämänvaihe. Kuitenkin yliopiston päättyminen on myös ollut omalla tavallaan haikeaa, sillä opiskeluaika on ollut ainutlaatuista aikaa, johon on liittynyt tietyt vastuut, mutta myös tietynlainen vapaus, kun on saanut edetä opinnoissa omien mieltymysten sekä aikataulujen suhteen. On ollut mahdollisuus tavata ystäviä myös päivisin ja siirtää opiskeluja seuraavalle päivälle, jos siltä on tuntunut ja tehdä opintoja vain omaa oppimista sekä kehittymistä varten. On voinut keskittyä enemmän niihin asioihin jotka kiinnostavat ja tehdä vähemmän niitä kursseja, jotka eivät ole niin innostavia.

Opiskelijaelämästä kaipaan myös sitä, kun menee yliopistolle tai kirjastolle ja tapaa aina tuttuja sekä ystäviä, sellasiakin joita ei tunne niin hyvin, että näkisi vapaa-ajalla, mutta joiden kanssa käydyt keskustellut saattavat olla hyvinkin innostavia ja joista jää aina hyvä mieli. Haikealta tuntuu myös se, että tapahtumat sekä yliopiston muu toiminta on jäänyt taakse. Tilanteet, joista on jäänyt paljon hyviä muistoja ja ihmisiä omaan elämääni.

Vaikka yliopiston loppuminen on tuonut mukanaan haikeita fiiliksiä, se tuntuu samalla myös hienolta, että on saavuttanut jotain, saanut tutkinnon ja on mahdollisuus siirtyä uuteen vaiheeseen elämässä. Uusi työ ompelijana tuntuu innostavalta, hurjan erilaiselta kuin opiskelu ja ajatus siitä, että voi tehdä työkseen sellaista mistä nauttii, tuntuu hyvältä. Jo muutaman ensimmäisen kuukauden aikana olen oppinut hurjasti uutta niin ompelusta, työelämästä, yrittäjyydestä kuin tilaustöiden tekemisestäkin. Pidän siitä, että työ on monipuolista, minulla on mahdollisuus oppia paljon uutta ja mitä ikinä sitten teenkään tulevaisuudessa työurallani, niin tästä työkokemuksesta on varmasti hyötyä.

Yliopiston päättyminen on myös tuonut uusia mahdollisuuksia, sillä nyt on tilaisuus kehittää omaa osaamista ja tavoitella työelämässä niitä aisoita, joita haluaa saavuttaa. Miettiä millaisen tulevaisuuden haluaa itselleen rakentaa, missä elää ja missä asioissa kehittyä. Työelämä on tuonut myös selkeämmän rajan työn ja vapaa-ajan välille. Vaikka olenkin luonteeltani hieman murehtija ja mietin myös usein vapaa-ajalla työasioita, on siinä selkeä ero opiskeluun. Opiskellessa myös vapaa-ajalla oli usein sellainen olo, että tekemättömät asiat pyörivät mielessä ja kaikkea tehtävää ei ollut aikataulutettu niin tarkoin. Nyt työelämässä ei ole samanlaista painetta vapaa-ajalla siitä, että jotain täytyisi tehdä, sillä tekemiselle on varattu se työaika ja vapaalla ei ole samanlaista velvollisuutta tehdä tiettyjä asioita.

Odotan innolla, mitä syksy ja vasta alkanut työelämä vielä tuo tullessaan!